kirjanmerkkihuivi

Tästä se kaikki lähti.... Ja viime syksyn käsityömessuilta löysin pari kerää Noron Kochorania. Molemmat vyyhdit keskenään eri sävyissä tosin, tämä ja sellainen beige-ruskea-harmaa.
Minun huivini on virkattu 6,5 mm koukulla kahdesta Kochoran-vyyhdistä sävystä nro. 47. Ko. vyyhdissä rakastuin noihin väreihin ja hattaran oloiseen ulkoasuun, joka tulee angorasta, silkistä sekä villasta.



Ennen Kamichaa, huiviksi tämän kirjanmerkin, on virkannut loopy. Koska itse en viitsinyt ostaa Noro Kureyonia, ja käsissä poltteli Kochoran, ajattelin että se olisi aivan yhtä hyvä tähän projektiini. Tämä huivi oli ensimmäinen työ, jonka olen virkannut englannin kielisestä ohjeesta. Ensi alkuun olinkin aivan hukassa, koska virkkuusanasto ts. sanan merkitys vaihtelee hieman mantereittain. Mutta onneksi kuvasta pystyi tulkitsemaan ja Marjutin sanasto oli suureksi avuksi.

En tiedä onko tämä värimaailma juuri kaikkein paras omaan naamariini, mutta minkäs teet kun lanka vie järjen... Toisen kerän tätä työtä varten jouduin tilaamaan Ameriikoista asti, kun ko. sävy tuntuu loppuneen tyysti melkein joka nettilankaputiikista. Ja sitä odottelinkin ehkä noin kolmisen viikkoa. Muuten työ olisi valmistunut varmaankin viikossa, eli melko nopeasta projektista siis kyse.

Ensin ajattelin, että yhdestä vyyhdestä tulee ihan kiva huivi, mutta eihän siitä tullut kuin onneton härpäke, jonka sain kerran kaulan ympäri, mutta lopputuloksena oli pastorin liperien kaltainen vaikutelma. Kahdesta vyyhdistä tosin tuli ehkä vähän liiankin pitkä huivi, mutta koska lanka oli niin ihanaista ja kallista ja vaikea värijuoksuiltaan, jotta keksisi sille toista käyttötarkoitusta, niin virkkasin päättäväisesti kaiken langan mitä oli.

Mutta ihana se on!