oceania

Tutustuin taannoin aivan ihanaiseen lankaan, joka suorastaan huusi haluavansa tulla neulotuksi paidaksi. Kyseessä on siis Colinetten Jitterbug. Tämä lanka on varsin ihana. Kierre on tiukka ja lankaa soljuu puikoilla kuin unelma sekä semi-solidien värit ovat erittäin kauniita.



Lanka on väritykseltään kauniita turkoosin sävyjä, tuo mieleen turkoosin meriveden ja valkoisen hiekkarannan.

(Kuva on Pohjois-Carolinan yliopiston sivuilta)

Ensin mielessä oli tämä, mutta sitten ajattelin, että eihän se neulepaidan tekeminen omasta päästäkään niin kovin vaikeaa voi olla. (Ja eihän se ollutkaan.) Niimpä kävin tuumasta toimeen ja neuloin paidan valmiiksi kahdessakymmenessä päivässä. Olin tästä projektista niin haltioissani, etten kertaakaan edes kyllästynyt siihen.

Paita on neulottu täysin oman mielen mukaan ylhäältä alas saumattomana, raglanina. Kaaulaaukossa, helmassa ja hihojen suissa on peinet ribbaukset, joihin käytin 3,5 mm puikkoa, muuten käytin 4 mm pyöröä. Kaula-aukkoon tein valenappilistan, johon laitoin 3 vadelmanpunaista nappia. Alunperin oli tarkoitus tehdä ihan oikea nappilista, mutta kaula-aukko tuli silloin liian suureksi, joten päädyin valheeseen. Kaula-aukko oli muútenkin liian levä, joten virkkasin sitä pienemmäksi yhdellä kierroksella jälkikäteen. Lankaa kului yllättävän vähän, vain 360 g.

Olen erittäin tyytyväinen tähän ja on ilo pitää vaatetta joka istuu.

lentäjän poika

Minä istuin kiitotien päähän,

Jäin ihmettä katselemaan.

Kone kaunis kuin lentäjän luusta tehty,

Yllytti moottoreitaan.

Minä ihailin villiä voimaa,

Minä nöyristä lapsista nöyrin.

Ja kun moottorit ampuivat sankarin matkaan,

Jäin seuraavaa odottamaan.

Minä olin lentäjän poika,

Lähes sankari siis itsekin.

Vielä lentäisin korkeammalle kuin muut,

Vielä isäänikin paremmin.

Minä nukahdin hallien varjoon,

Unen kerosiininkatkuisen näin:

Minä näin lentäjän huimapäisen ja varman

Syöksyvän ylöspäin.

Ylöspäin, läpi pilvien peiton,

Kohti ilmailun historiaa.

Jetin siivillä kuohui auringonkulta,

Kun se irtosi otteesta maan.

Lentokenttien aavoilla tuulee

Niin kuin ulapalla autiomaan.

Ja kiitotien päässä on taivaassa reikä,

Ovi miltei mahdottomaan.

Edu Kettunen

Malli: Aviatrix Baby Hat
Suunnittelija: Justine Turner
Lanka: Marks & Kattens Carolina, puhdasta akryylia
Puikot: 3,5 mm ja 4,5 mm
Muuta: Napit omasta nappilaatikosta

Kaverin lapsoselle nopeasti neulottu hattu. Neulominen ja viimeistely veivät yhteensä noin kolme tuntia! Nspinläpiä tein kaksi ohjeests poiketen, jotta säätömahdollisuutta olisi vielä enemmän. Ja itse lävetkin tein toisella lailla: kaksi silmukkaa takareunoistaan yhteen ja langankierto.

Tein 6-12 kk -ohjeen mukaan ja sain lankaa kulumaan noin 30 g.
Ohje oli mukava. Taidan neuloa toistekin, jos tulee tarvetta.

sisäinen hippini tarvitsi paidan

Jo joutui armas aika ja villis lämpöinen.... SE ON VALMIS!!!!! Yksi ikuisuusprojekti vähemmän. Ihanaa!

Malli: Iceland

Suunnittelija: Stephanie White

Mistä: Rowan nro 42

Lanka: Rowan Cocoon, merino-mohair sekoite, väri Tundra, joka on rusehtava harmaa, naavan väristä

Puikot: 7 mm

Kiitos uuden leluni eli kameran kaukolaukaisimen, sain vihdoin kuvattua tämän paidan tänne blogiin. Aikaa tämän valmistumiseen on mennyt hurjasti, koska innostus vain lopahti keeken kaiken tosta noin vain. en mä tiedä mikä sille tuli. Aloitin tämän marraskuussa 2008 ja nyt tammikuussa 2010 homma oli pulkassa.

Mielestäni paituli oli suht helppo neulottava. Ehkä sen valmistumisen viivästymisen syy oli sitten vain epävarmuus, että onko tämä nyt hyvä malli vai ei. Käytännöllinen se ei ainakaan ole tässä ilmastossa. Takin alle sitä ei voi laittaa hihojensa vuoksi. Ja jos jotain muuttaisin niin olisin tehnyt hihoista vieläkin pitemmät, mutta enää ei voi purkaa ja pidentää hihoja, koska muuten koko työ olisi tuhottava alkuun asti. Koska työ neulottiin tasona toisesta hihasta alaken keskellä jaettiin eri puoliksi että saatiin kaulaaukko ja sitten osat taas yhteen toista hihaa varten. Lopuksi ribbaus alareunaan paidanhelmaksi. Oikeastaan en juuri sompaillut omiani muualla kuin ribbauksessa, jonka neuloin yhtenäisenä siten, että vain toiseen reunaan tuli nappilista, johon kiinnitin nämä ihanat kookosnapit, jotka taitavat olla Rowanin nekin, jos en väärin muista.

En tosiaankaan tiedä tuleeko tätä pidettyä juurikaan, katsellaan keväämmällä, miten paidan käy. Mutta tätä ei juurikaan voi pitää muiden housujen kanssa kuin pillifarkkujen tai trikoiden, muuten kokonaisuus muistuttaa seiskytlukua.

Langasta sen verran, että oli aivan ihanaista neulottavaa. Valmis neule on todella raskas ja laskeutuva. Tätä mallia ei tosiaankaan kannata neuloa sellaisesta langasta, jonka laskeutuvuus ei ole samaa luokkaa. Silloin vuonna 2008 etsiskelin sopivaa korvaavaa lankaa Cocoonille, koska se on kuitenkin aika kallis lanka, niin sopivaa ei oikein ollut. Mutta nykyäänhän asia voi olla aivan toisin tai sitten ei, en tiedä. Mutta Cocoon on hyvä lanka, tosin siitä jää aika paljon karvaa vaatteisiin, mohairia luulisin.

Superonnellinen neuloja uudessa villapaidassaan.

101

Viime postaus oli 100! Unohdin hehkuttaa sitä silloin, parempi myöhään kun ei milloinkaan.

***

Jo jonkin aikaa sitten sain valmiiksi tämän raikkaan värisen kaulurin. Tein sen pelkän kuvan perusteella, koska kauluri oli mielestäni naurettavan helppo ja enkä viitsinyt siis ostaa ohjetta. Idea on hauska, kangasneuletta vähän kirjoneuleella höystettynä. Ja eri väriyhdistelmillä saa aikaan vaikka mitä. Aikaa tämän väkertämiseen meni noin viisi päivää töissä käynnin ohessa.

Jos joskus teen tämän mallin uudestaan, niin täytyy yrittää pitää mielessä, että tällä tavoin kangasneuleesta tulee erittäin joustamaton ja 120 silmukkaa on hiemaan liian nafti aloitus dk-vahvuisella langalla. Kannattaa siis valita joko paksumpi lanka tai enemmän silmukoita.

Malli: Attabi Cowl
Suunnittelija: Laura Chau
Lanka: Sandnes Garn Alpakka, väreissä valkoinen ja lime

Puikot: 3,5 mm 40 cm pyöröt

ihastunut maanläheisiin väreihin

Tässä taannon vierailin kaupunkini lankakaupassa, jossa silmiini osui kaksi viimeistä kerää Rowanin Tapestry -lankaa sävyssä Moorland (SH175). Ne sujahtivat ostoskoriini pienen mietinnän jälkeen. Olen jo pitkään halunnut isohkon simppelin kaulurin, jota ei tarvitsisi riisua kahviloissa käydessä, vaan olsi kaulalla lämmittämässä, mutta ei olisi tukalan kuuma. Ideana oli myös se, että se olisi neutraali väritykseltään ja melkein kaikkiin asuihin yhdisteltävissä.
(Nyt mä annan itsestäni kuvan, että mietin jokaista asuani vimpan päälle, kun todellisuudessa kuljen farkut-mikätahansapaita tai ulkoiluhousut-mikätahansapaita comboissa.)


Noh, kuitenkin näissä Tapestry-kerissä hurmasi niiden maanläheiset sävyt ja ties in heti että mitä niistä tulee, kun olin ostopäätökseni tehnyt. Kaupassa aina ihastelen monisävyisiä kauniita keriä ja vyyhtejä, mutten kuitenkaan aina uskalla niitä ostaa, koska lopputulos voi hyvinkin olla mielestäni jotakin kamalaa. Mutta on yksi neulos, joka saa karmemmankin pätkärääkätyn langan näyttämään hyvältä ja se on kangasneulos, englanniksi linen stitch. Neuloksessa joka toinen silmukka nostetaan neulomatta ja lanka viedään silmukan edestä. Tällä tavoin langan sävyt sekoittuvat kivasti.

Tapestry on 70 % villaa ja 30 % soijaa. Kerällä lanka on ihanan sileää ja pehmoista, mutta neulontatuntemus on rouhea. Ensin ajattelin, että lanka oli vika tikki kauluriksi, mutta valmis neule ei ole juuri kutitellut. Lanka oli haasteellista neulottavaa rakenteensa vuoksi, josta kuva ylempänä kertoo. Neuloessa piti olla tarkkana, että kaikki langan kuidut tulivat puikolle eli erittäin helposti langan sai hajotettua puikon kärjellä.

Lopputulos on aivan ihana. Pidän kaulurista todella paljon. Kerrankin projekti, joka on ihana kaikin puolin, värit, malli ja tuntu natsaavat täydellisesti.

Malli: Chickadee cowl

Suunnittelija: Kirsten Kapur

Lanka: Rowan Tapestry

Puikot: 5 mm, 40 cm pyöröt

huurteinen

Ei, kyse ei ole oluesta, vaikka olenkin sen ystävä. Kyse on nimittäin tästä bolerosta:



Ensin ajattelin tekeväni boleron jostakin ohjeesta, mutta sitten päädyin
oman pään mukaan. Innoituksenani oli Käyttämäni lanka Noro Kochoran. Minä niin pidän langan sävyistä ja siitä huurteisuudesta, jonka värjäys ja angora saavat aikaan.



Tein boleron raglanina 5,5 mm puikoilla aloittaen niskasta 33 silmukalla. Lisäilin silmukoita joka toisella kierroksella niin kauan kuin hyvältä tuntui, jonka jälkeen tein hihoja hetken päätyen viimeistelemään joustinneuleella. Kuulostaapa helpolta, mutta tarvitsi kuitenkin mietiskelyä jonkin verran matkan varrella.

Tällaisen hihatin-lärpäkkeen valokuvaus oli kyllä melko vaikeaa rintavana ihmisenä, kun joka kuva tuntui olevan tissikuva. Ei ehkä paras vaatekappale tälle vartalotyypille. Siksi päädyin ottamaan taas suurimmaksi osaksi henkarikuvia.

Tässä "puolikas" minusta mannekeeraamassa, toinen puoli on samanlainen, mutta yhteensä ne on vähän liikaa. :D

Mutta tämä bolero on suosikkini siitä huolimatta. Aivan ihana! Mii laik it ö lot.

perhejoulu

Sain jouluksi vapaata VIISI päivää! Ihanaa!

Vietin joulun lapsuuteni maisemissa äitin helmoissa. Söin, neuloin, nukuin niin paljon kuin halusin, sain vapaata koiran ulkoilutuksesta, ulkoilin ja vain olin. Latailin akkuja, jotta jaksan vastaanottaa sen mitä uusi vuosi tuo tullessaan.

Sain tehtyä sukat, jotka valmistuivat kuukaudessa. Nämäkin ovat neulottu magic loop -tekniikalla, 2,5 mm puikoilla. Lankana oli ihanaa Villamokan Mokkasukkaa nimeltään Kalinka. Väri tuo mieleeni pistaasipähkinän. Päädyin tekemään täysin tavalliset sukat ilman mitään klumeluureja, koska mielstäni lanka on kuitenkin liian kirjavaa sellaiseen sukkamalliin, jossa on paljon koristuksia.

Aloitinkin ensin uuri sellaista "hienoa" sukkaa, mutta mallineuleesta ei saanut juurikaan selvää langan "kirjavuuden" vuoksi. Siksi siis tavikset.

Silmukkamäärä oli 63 ja neulomissuunta oli varresta kärkeen. Muistin tehdä varren ribbauksen oikeat silmukat kierrettyinä ja sain aikaan oikein ihanan suuaukon. Kantapään tein lyhennetyin kerroksin ja varvasosion päättelin kyökkipistoin (kitcheners stitch). Tosin tämä päättely tekniikkaa tarvitsee vielä harjoitella lisää, jotta se näyttäisi kauniilta.

Riittoisaa lankaatämä Mokkasukka, jäljelle jäi vielä vähän alle 50 g. Se jää tosin vähäksi aikaa marinoitumaan, jotta saan neulottua lisää mokkasukkaa ja saan siten lisää jämälankaa yhdistettäväksi tähän sävyyn, ja niistä voin sitten neuloa vaikka raitasukat.

Olen tällä erää erittäin ylpeä joulun ajan neulomisista, koska sain todella paljon aikaan pitkään aikaan. Sillä aikaa kun minä vietin lankafestiä, niin Neffillä oli omat rapsutusgeimit, joka päivä monta kertaa päivässä. Ja karva-apina otti siitä kaiken irti. :D