maanantai 30. elokuuta 2010

hei vaan!

Tulin kertomaan, että hengissä ollaan ja puikot ovat viuhuneet melko rivakasti blogitauon aikana. Syy taukoon oli vain se, ettei huvittanut. Mutta tauko teki hyvää ja nyt taas kiva tulla kirjoittelemaan ja jakamaan omia tuotoksia.

Tässä vanhimmat neulomukset, joista en ole vielä blogannut. Pitkään minulla oli haaveissa punainen pitkä kaulaliina, jollakin struktuurilla ja lopulta päädyin Arlenen erittäin helppoon pitsihuiviin. Malli oli loppujen lopuksi puuduttavaa neulottavaa, koska ajatuksia ei voi kuitenkaan jättää täysin pitsimallikerran vuoksi, mutta valmistui kuitenkin pitkällisen 5 mm puikoilla tikuttamisen jälkeen. Langaksi valikoitui äidin minulle joululahjaksi joskus antamat Dropsin Alpacat, (väri 3620) joita käytin 3,5 kerää. Tämä on varmasti lämmin huivi talven tuiskuihin.



Jäljelle jäi puoli kerää ja ajattelin, että siitä varmaan saisi pipon, koska tässä langassa on kuitenkin paljon metrejä. Langan käytön maksimoimiseksi halusin tehdä pipon ylhäältä alas ja kun mieleistä ohjetta ei heti osunut kohdalle, niin sovelsin
oman maun mukaan. Eihän se lanka riittänyt kuin puoleen väliin ja olis sitten ostettava yksi kerä lisää lankaa, josta on nyt sitten puolet jäljellä.



Neuloin hatun siis pyörönä ylhäältä alas. Aloitin 6 silmukalla ja lisäsin silmukoita joka kerroksella kuusi kertaa, kunnes pipon halkaisija oli n. 11 cm, jonka jälkeen lisäilin silmukoita joka toisella kerroksella, kunnes halkaisija oli 17 cm. Jolloin silmukoita oli 173. Sitten tikuttelin niin kauan, kunnes pipo tuntui sopivalta. Näin jälkeenpäin ajateltuna silmukoita on luultavasti vähän liikaa, koska pipo kuitenkin löystyy käytössä, mutta tällä hetkellä se on juurikin sopiva, ei tiukka, muttei liian löysäkään. Ja kaikista parasta siinä on se, että se peittää korvat ja ja minun paksu tukkani mahtuu pipon alle. Eikä pipo nouse takaraivolle, kun pitää hiuksia auki, joka on aika ärsyttävää.




Tälläista tällä kertaa. :)