sininen hetki

Neuleretriitissä syksyllä ihastuin Karoliinan tekemään Boneyard-huiviin. Tämä oli pakko saada.



Ihastuin noihin väreihin. Jalokiven hohdetta, safiirin sinistä, smaragdin vihreää, rubiinin purppuraa, turkoosia... Jotain harmaata raitaakin sinne oli eksynyt, mutta ei anneta sen haitata menoa.

Huivi oli hyvin yksinkertainen neuloa, kolmiomalli, sileää neuletta ja joka kahdestoista kerros efektiraidaksi aina oikeaa. Nelosen puikoilla tikuttelin tätä Noro Silk Garden Sock:ista (väri S8). käytin koko sadan gramman kerän. Sain aikaiseksi melko pienen huivin, huivin päät menevät juuri ja juuri solmuun toisella kietaisulla. Ihana hohde huiviin tulee siis silkistä, jota langassa on hieman.

Norojen neulomiseen ei kyllästy, sillä neulomista vauhdittaa seuraavanlainen ajatuskulku: "jos mä vielä neulon ton seuraavan värin, niin sit mä..."

Stephen Westillä, huivin suunnittelijalla, on kaikki mahkut tulla suureksi, kunnioitetuksi, kaikkivaltiaaksi neulesuunnitelijaksi, jos vaan tahtoa ja halua riittää. Tosin poijjaan omassa blogissa on viimeisin päivitys tapahtunut viime elokuussa.

Näihin kuviin ja tunnelmiin...

Hyvää joulua kaikille!!! Aatto on huomenna. Vielä kerkeää olemaan kiltti.

live and learn

Mula on uudet säärystimet. Ja lämpimät onkin. Sisulla Sisua tikutettu. Näistä piti tulla sukat kaverille....


Niin piti neulomani miesten sukat, innoissani tutkin kirjojani, josko saisin niistä osviittaa, paljonko silmukoita pitää luoda ja mkä olisi sopiva sukkamalli miehen makuun. Hyllystäni löytyy Melissa Morgan-Oakes:in tekemä sukkakirja 2-at-a-time socks, jossa tehdään siis kahta sukkaa yhtäaikaa. Sieltä löytyi kivan yksinkertainen malli ja eikun neulomaan. Metodiksi tosin valitsin magic looppauksen ja kirjan kokotaulukosta valitsin koon 44-kokoiselle jalalle ja loin 88 silmukkaa.

Ihastuin magic loopiin ikihyviksi. En taida enää käyttää lainkaan sukkapuikkoja. Kaksi sukkaa yhtäaikaa -metodia hieman vierastan, koska luulen että siinä menee langat ja kerät tuhannelle solmulle ja kiemuralle.

Kerran otin toisen sukan alun neuletapaamiseen mukaan ja siellä plikat ihmettelivät, mitä minä oikeen teen, johon minä innoissani esittelen että sukkaa tietenkin. "Aika isot tulee..."
En enää viitsinyt purkaa aloittamiani renkuloita, joten sukat vaihtuivat lennosta säärystimiksi.
En sitten tiedä mille norsulle nuo kirjan miesten sukkaohjeet on tarkoitettu, koska 88 silmukkaa miehen sukkiin oli medium-koko.

Enemmän sukkia tehneet sanovat, että miehen sukissa kannattaa olla silmukoita 64-72. Tällä tiedolla mennään eteenpäin ja katsotaan mitä tuleman pitää. Ja ne sukat on edelleen tekemättä. Ehkä ensi vuoden jouluksi?

Neuloin säärystimet erikseen 2,5 mm paksuilla 80 cm pitkillä pyöröillä. Lankana käytin Sandnes Garnin Sisua oliivin vihreänä 2 kerää. Lanka on ihan kivaa neulottavaa. En ole paljonkaan sukkalankoja neuloskellut, mutta tuli sellainen tunutuma, että Sisu on hyvä ja edullinen perussukkalanka. Plussaa langalle tuo myös laaja värivalikoima.

Seuraavan kerran kun teen yksi oikein, yksi nurin joustinneulosta, niin täytyy vaan muistaa tehdä se kierretyin oikein silmukoin, niin vain tulee paljon kauniimpaa jälkeä kuin tavallisesti neulottuna.

you owe me nothing in return

Haluan antaa tämän ystävälleni. Ilahduttaa häntä tänä pimeänä aikana. Aluksi ajattelin, että tämä on minulle, mutta jostain kumman syystä ystäväni kuistui aina mieleen kun neuloin tätä huivia.




Speksit:
Malli on Shifting Sands Grumperinalta. Miljoona pientä palmikonkiertoa. Jaksoin tikuttaa tätä 4:sen puikoilla puolitoista metriä, kunnes riitti. :) Loppusilaukseksi hapsut molempiin reunoihin ja huuhteluainekylpy. Lankana käytin kirjopirkkaa, jota omistan melkolailla sekundana (värjäys ei ole tarttunut ihan joka kierteeseen täydellisesti). Kuivumisen jälkeen huiville oli kertynyt pituutta noin 190 senttiä ja hapust olivat neilisentoista senttiä päälle. Kyllä tästä tuli hyvän kokoinen huivi, johon kääriytyä suojaan talven viimoilta.

Huivi on kyllä ihan näyttävä, mutta arvaan kyllä, etten tule nää koskaan neulomaan tätä toistamiseen, ellei sitten päähäni iske joku vakava mielenhäiriö. Sen verran puuduttavaa on tasaisen pötkön neulominen. Mutta tämä mallineule olisi ehkä kiva jossain muuallakin.

Seuraavaksi tästä kilometrilangasta voisi ehkä tikutella ihan vaan perussukat ilman mitään krumeluureja. Niitä tulisi kyllä aika monet... ehkä lanka on tuhottu, kun saavutan eläkepäivät. Mitä ihmettä minä oikein ajattelin kun ostin tämän langan??????

Nyt voi taas blogata valmista neulomusta, kun äiti on lahjansa saanut.
Äiti juhlii pian vuosia ja joka vuosi ollaan saman kysymyksen edessä, mitä ihmettä synttärilahjaksi?
Tänä vuonna äiti antoi hyvinkin selkeä vastauksen, hän haluaisi minun neulomana punaisen huivin.

Malli on Lehmus Ullasta. Punaista merinovillaa, DK-vahvuutta 5,5 mm puikoilla. Lämmin kuin mikä ja reilun kokoinen, johon kelpaa kääriytyä. Lankaa kului n. 150 grammaa ja kerissä se teki vähän yli neljättä.




Nyt minäkin sitten haluan punaisen huivin. Ja mustan, keltaisen, turkoosin, vihreän, kultaisen, valkoisen, violetin ja ja ja ja.... Suuruudenhulluuttako?

mutsikka

Tässä on mustikka. Aivan ihana Villapeikon tekemä ohje.




Testasin sen. Aivan ihana! Aivan ihana! Ihana! Ihana!

Lankan käytin erästä "mysteeri"lankaa, aran-vahvuista, tuollaista vaalean harmaata, kittiä. (En halua enää sanoa sitä nimeä.) Oli pakko valita tämä, koska varastoistani ei löytynyt muuta pipo tarkoitukseen ja oli sunnuntai-ilta ja ohjeen testaus poltteli sormia niin vietävästi. Aikaa meni n. kahdeksisen tuntia jaettuna kolmelle päivälle. Olin innoissan koko projektista kaiken aikaa.

Puikkoina käytin 3,5 mm ja 4 mm pyöröjä.

Etupalmikko on kuin koru. Hattu peittää ihanasta korvat ja suuri pääni (ymp. 58 cm), mahtuu mukavasti sen sisään. Tein isoimman koon.

51 koodia

Pidän Rowanin malleista, mutta kaavioiden puuttuminen ainakin nro 42:ssa on pieni nenän nyrpistyksen kohde.



Tämä yllä oleva malli Eurasia nimeltään on ihanan paksu ja kiva, mutta ohje on kamala. Varsinkin, kun minä olen sellainen neuloja, jolla on monta työtä kesken, niin muistapa sitten että C6B, T3L, T3R, P0.......

***

Tätä Iceland-mallia neuloskelen edelleen pikkku hiljaa, mutta onneksi mallikuvio on päähän jäävää sorttia, muuten neulominen olisi vielä hitaampaa, kun se nyt on vain hidasta inspiraation puutteesta.


Näkemisiin; P2, C2B, P2, K3,yfwd, K1, yfwd, K2, P2, Sl1 wyib, K2tog, psso....

oh, wie schön ist panama

Sain tätä lankaa Juulikilta suomalaisten ensimmäisessä Ravelry-vaihdossa viime talvena tänä vuonna. Juulikin itse värjäämää ja kehräämää merinovillaa.




Lanka muistuttaa kovasti väreiltään tätä:




Suurin osa varmaan muistaa pikku-karhun, pikku-tiikerin ja tiikeriankan seikkailut.



Langasta muodostui tämä hattu. Kasin sukkapuikoilla kahdessa illassa.