lauantai 7. kesäkuuta 2008

ensiaskelia

Koiran ensimmäinen uintireissu.


Hyvin osasi uida pitkän maanittelun jälkeen, vasta kun olin mennyt itse samaiseen lampeen. Siksi itse uinnista ei ole muuta todistetta kuin muisto.


Uinnin jälkeen oltiin sitten väsyneitä ja onnellisia ja sotkuisia. Ja eikun saunaan ja pesulle. Koiran peseminen on yksi niistä asioista, joka nostattaa mun verenpainetta. Vaikka se nykyään onnistuukin melko hyvin, niin siitä on alkuaikojen taistelujen jälkeen jäänyt ikävä sivumaku. Ja vaikka koissu on kuinka kiva, niin märkänä se haisee kyllä p....lle. Ei sitä voi muilla sanoilla kuvata.


Ei kommentteja: