Ikuisuusprojekti jonka sain valmiiksi. Se on kyllä hieno tunne, kun saa jonkin asian valmiiksi joka on ollut KAUAN kesken.
Ihastuin (isolla iillä) muutamia vuosia sitten Stockalla tähän kukalliseen verhokankaaseen. Kangas maksoi maltaita, mutta oli pakko saada.
Kun muutin nykyiseen asuntoon ja laitoin verhot ikkunaan, ne olivat tietenkin liian lyhyet. Aloitin pidennysprojektin ja siitä tulikin todella pitkä. 2 vuotta.
Nyt kesän alussa otin itseäni niskasta kiinni ja käytin yhden aurinkoisen sunnuntain ompeluun ja mittailuun. Kukallista kangasta en raaskinut leikata lyhyemmäksi, koska siitä olisi jäänyt vain typerä pieni suikale, josta olisi voinut tehdä neulatyynyjä. Mutta kuinka monta neulatyynyä ihminen tarvitsee?
Sininen kangas on verhosatiinia Eurokankaasta, ja käytin sen nurjapuoli pälle päin saadakseni mattaväriä. Saumakohtaan tuli laitettua ruskeaa kanttinauhaa. Nyt on sitten oikean kokoiset verhot ja saa päivänpaisteen tarvittessa piiloon.
P.S. Valitan jos kuva näyttää tummalta, mutta valokuvat näyttää niin paljon paremmilta luonnonvalossa kuin salamalla.
1 kommentti:
Vau, tosi kivan näköiset verhot, että kannatti käyttää 2 vuotta pidennys projektiin :) Hyvä tyttö :)
Lähetä kommentti